perjantai 16. lokakuuta 2009

Ai, kannattaako laskareita tehdä?

Arvioin kerrankin aivan oikein. Johtamisen tentti oli eilen tosiaan ilahduttavan helppo. Kysymyksiä oli kahdeksan ja neljään piti vastata. Koska olin nokkelasti optimoinut lukemistani siten, että luin vain luentomateriaalin, vastasin neljään ensimmäiseen, luentoihin pohjautuvaan kysymykseen. Ensimmäiseksi piti kertoa tieteellisen johtamisen eli taylorismin pääperiaatteet, jotka ovat tietenkin tehottomuuden eliminointi, suunnittelun erottaminen toteutuksesta, rationalisointi, työn osittaminen, mittaaminen ja optimointi sekä tieteellisten menetelmien soveltaminen henkilövalinnassa, koulutuksessa ja työn muotoilussa. Ai niin, ja tietysti valvonta ja kontrolli. Taylor oli tosi rento kaveri, sen mielestä tehottomuus tuotannossa johtui pääosin siitä, että työntekijöillä oli liikaa vapauksia.
Toisessa piti luetella oppivan organisaation taidot Garvinin mukaan. Nanosekunnin ajan funtsin, että who the hell is Garvin, mutta eihän se tietenkään ole tehtävän pointti, vaan viisikohtainen lista, jonka otsikko on "oppivan organisaation taidot". Nämä taidot ovat sitten systemaattinen ongelmanratkaisu, kokeileva toiminta, omista kokemuksista sekä ulkopuolelta oppiminen ja tiedon siirto organisaatiossa.
Kolmas kysymys käsitteli motivaatioteorioita ja viimeiseksi piti vielä luonnehtia joustavaa organisaatiota. Ei siis todellakaan mikään mahdottoman työläs tentti.

Yksi juttu on musta aivan käsittämätön! Jos tentin aluksi valvoja sanoo suomeksi ja englanniksi useaan kertaan, että jättäkääpäs laukut ja takit sinne reunalle, ja jos vielä ne kännykät laittaisitte pois päältä niin olis tosi kiva, niin missä tässä on se vaikeasti ymmärrettävä kohta? Ensimmäisen tunnin aikana siellä soi neljä eri puhelinta, joista yksi, jossa soittoäänenä oli vielä todella huonoa muka-R&B:tä, useita kertoja. Jos kompetenssi ei riitä sen puhelimen sulkemiseen, niin ehkä olis kannattanut skipata koko tentti. Ei ehkä mennyt kovin hyvin.

Tämä aamu alkoi sitten sillä mikrotalousteorian tentillä, jota ihan skidisti jännitin. Joistain kursseista vaan on aina sellainen fiilis, että ei ole opiskellut sitä varten tarpeeksi, saman tekevää vaikka olisi nukkunutkin kurssikirja kainalossa. No, tentti oli kyllä aika helppo. Oli ihan peruskamaa: optimointia, omahintajouston sekä substituutio-, tulo- ja varallisuustulovaikutuksen laskemista, yksi verojuttu, ihan alkeellinen arpajais-/riskiin suhtautumistehtävä sekä sanalliset (?) kysymykset vähenevistä skaalatuotoista ja rajatuotoksesta. Ehkä vaikein tehtävä liittyi alkuvarallisuuden kanssa tehtävään optimointiin ja substituutio-, tulo- ja varallisuustulo-juttuun kvasilineaariselle hyötyfunktiolle, mutta sekin oli yksityiskohtia ja lukuarvoja myöteen aivan suoraan laskareista. Ei tarvinnut sen kanssa kovinkaan paljon hikoilla. Vahinko, ehkä? Tai sitten opettaja halusi antaa kredittiä laskareissa käyneille.

Nyt edessä on Aleksandria-viikonloppu ja valmistautumista tulevaan viikkoon: maanantain International Economics -tentti, torstaina matikkaa ja lauantaina markkinointia. Pari esseetäkin ja yksi luentopäiväkirjakin pitäisi väsätä, mutta onneksi se on niin kivaa! Oikeasti tykkään opiskelusta aika todella paljon, mutta toisaalta minkä muun takia olisin täällä? En oikein jaksa tajuta ihmisiä, jotka kitisee siitä kun on niin paljon sitä ja niin paljon tätä, mutta eihän sitä mitään kukaan pakota tekemään. Jos valittamiseen kuluvan energian suuntaa johonkin muuhun, on se paljon tuottavampaa, eikö vain?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti